4 vinkkiä miten lievittää stressiä ilman sairauslomaa

Stressi sinäänsä ei ole pahasta, itseasiassa se on usein myös oikein hyvästä. Se antaa tarmoa, lisää toimintakykyä ja parantaa suorituksiamme. Mutta liian pitkään koholla ollut stressi ei enää palvele tätä tarkoitusta. Lääkärit usein määräävät unilääkkeitä tai sairauslomaa stressistä kärsiville, mutta auttaako se lievittämään stressiä? Ehkä hetkellisesti, mutta ei pysyvästi.

Jos stressireaktio jää koholle kehossa liian pitkäksi aikaa, alkaa se aiheuttamaan vaikutuksia mm. nukkumiseen, syömiseen ja muistiin huonolla tavalla. Stressin oireina ovat tyypillisesti mm.

  • univaikeudet
  • muistihäiriöt
  • keskittymisvaikeus
  • heikentynyt päätöksenteko kyky
  • kiukkuisuus
  • ärtyisyys
  • väsymys
  • ylikierroksilla kulkeminen
  • pää-, selkä ja vatsakivut
  • jumiutuneet hartiat
  • vatsavaivat

Liian voimakkaat ja pitkään jatkuneet stressireaktiot voivat johtaa vakavaan uupumiseen ja vaarantaa terveyttä monella tavalla.  Ennen vakavaa uupumista tai vakavia terveysongelmia kannattaa tehdä jotain mikä katkaisee stressihormonin erittymisen kehossasi. 

Stressinsietokyky on kuin kuminauha, jollain se venyy ja paikkuu pidemmälle kuin toisella. Venytyksen jälkeen kuminauha palautuu normaali tilaan ja säilyttää elastisuutensa. Liian pitkään venytyksessä ollut kuminauha alkaa haurastua ja paukahtaa rikki. Kuminauhan voi korjata, mutta sen  joustavuutta ei saa enää palautettua ennalleen.

Todella stressin uuvuttamat henkilöt tunnistavat yleensä sen ettei heidän stressinsietokykynsä ole enää sama kuin ennen. Myös stressin “sahaaminen” voi aiheuttaa sen että stressireaktio jää kehossa pysyvästi päälle, vaikka stressitilanne sinäänsä olisi jo ohi. 

Stressinhallinta ilman sairauslomaa

  1. Elämänhallintakyvyillä voi edesauttaa parempaa stressinhallintaa. Järjestelemällä elämää sellaiseksi, että stressiä, palautumista ja iloa on sopivissa määrin voi vaikuttaa olennaisesti jaksamiseen.
  2. Psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvä kunto vaikuttaa olennaisesti myös hallinnan tunteeseen minkä avulla stressiäkin voi hallita.
  3. Opettelemalla uusia suhtautumistapoja ja muuttamalla omia ajattelumalleja voi lieventää  stressireaktioita huomattavasti. Kun kuulostelee omia tunteita, kehoa ja mieltä aktiivisesti voi auttaa itseä palautumaan stressistä paremmin. Tunnistaa sen hetken herkemmin milloin asiaan täytyy tarttua, jotta stressin saa laskemaan.
  4. Palautuminen. Usein ajatellaan, että nukkuminen palauttaa stressistä, mutta todellisuudessa stressihormonitasot eivät lähde laskemaan nukkuessamme kun tietoinen mieli lepää. Rentoutusharjoituksessa muuttuneessa tajunnan ja fysiologisessa tilassa stressihormonin eli kortisolin tuotanto alkaa hidastumaan ja elintoiminnot kehossa alkavat tasapainottumaan. Rentoutusharjoitus, relaksaatio tai meditaatio palauttavat elimistöä, hormoonitoimintaa, mieltä ja koko kehoa.

Rentoutusharjoituksella on monia terveysvaikutuksia, joiden avulla voi hoitaa mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä sairastumista. 

Rentoutumista tuo jossain määrin kaikki se mitä koemme miellyttäväksi, kuten

  • ihmisuhteet
  • harrastukset
  • luonto
  • sauna
  • liikkuminen

Jos ruuvit kiristyvät päässäsi ja stressitaso on pysyvästi koholla tarvitaan jo erityisiä rentoutumismenetelmiä, jotka tasapainottavat kehoa, hermostoa ja mieltä. Säännöllisellä syvärentoutuksella voi saavuttaa hyvän tasapainotilan, joka vaikuttaa kokonaisuudessaan elämänlaatuun kohottavasti.

Mikäli rentoutusharjoitusta haluaa käyttää ennalta ehkäisevänä keinona tai parannuskeinona johonkin tiettyyn vaivaan täytyy sitä toistaa säännöllisesti hyvien lopputulosten aikaan saamiseksi. Säännöllisten rentoutusharjoitusten tekeminen edesauttaa myös ei stressaantuneen henkilön hyvinvointia ja terveyttä, mutta stressaantuneet henkilöt tarvitsevat tätä harjoitusta elämäänsä tuplasti enemmän.

Jännittynyt mieli johtaa jännittyneeseen kehoon ja jännittynyt keho johtaa jännittyneeseen mieleen. Jonka vuoksi on monesti helpompaa ensin rentouttaa kehoa ja tämän myötä myös mieli alkaa rentoutumaan. Mitä useammin rentoutumista ja syvärentoutumista harjoittaa sen helpompaa on saavuttaa levollinen mieli.